Muistelua

 

Vielä tulee se päivä,

joka on vain muistelua.

 

Mikä se olisi silloin

se paras päivä

noutaa esiin, pyyhkäistä pölyt

ja katsoa uudelleen?

 

Miten olisi tämä päivä:

hiljainen, vähän pilvinen,

mutta sisällä rauha?

 

Vai se päivä,

kun myrskysi

sisällä ja ulkona

ja lopulta tuli tyyni?

 

Tai ehkä se,

jossa kysymys seurasi toistaan

ja totuus kuin tahallaan piilossa,

mutta näytti lopulta pilkahduksen itsestään,

hymyili vähän

tietämättömälle

ja sanoi: jatkahan vähän.

 

Tai ehkä kaikki ne päivät,

kun ystävä oli lähellä,

kuin itsestään selvänä

eikä tiennyt,

kuinka pian tuli se päivä,

että ei enää ollut.

 

Vai ehkä se päivä,

jota ei enää muistakaan,

mutta jättänyt jälkensä toisen muistiin,

vaikka vähän jotakin hyvää.

 

Vielä se virtaa

elämä ja sen päivät

muistettavat ja unohdettavat,

kunnes soljuvat suureen mereen,

jossa ei tiedä, kuka muistaa ja mitä.

 

18.3.2014

 

Minä uskon

 

Minä uskon tähtiin, kuuhun ja aurinkoon,

muurahaiseen ja sammakkoon.

Minä uskon jokaiseen ihmiseen

ja maailmankaikkeuden veljeyteen.

 

Minä uskon maaemon lempeyteen

ja taivaan kaaren kauneuteen.

Minä uskon uuteen maailmaan,

jossa ihminen oppii rakastamaan,

jossa veli ei veljeä miekalla lyö,

jossa onnellista on jokainen työ.

 

Minä uskon ukkosen jyrinään

ja muurahaispesän hyrinään,

keväisen koivun vihreyteen

ja kaiken suureen yhteyteen.

 

Minä uskon uuteen ihmiseen,

jossa paha uppoaa hyvyyteen.

Minä uskon yhteen Jumalaan,

jonka ilmennystä on kaikki maa,

josta kaikki luotu alkunsa saa,

johon kaikki kerran palajaa.

 

11.5.89

 

Laulu lähteestä

 

Kuuletko laulua,

hymniä tuulen tuomaa

lähteestä,

jonka äärellä kukkivat lakastumattomat liljat,

lähteestä,

jonka äärellä soi ikuisuuksien ihana soitto

niiden kuulla, jotka lähdettä etsiessään

vielä läpi tiheikköjen taivaltavat,

ja ympärillä on niin pimeää,

että hetkeksi menettävät toivonsa

löytää vettä,

jolla voisivat janonsa sammuttaa,

omansa ja ystäviensä.

 

Jos kuulet sen laulun,

ole turvallisella mielellä

ja tiedä,

että se laulu on kerran pulppuava

sinunkin rinnastasi.

24.2.90